lauantai 28. heinäkuuta 2012

Dan Koivuhalon henki uhattuna - joukko natseja uhkaili aseella

Suomalaisella äärioikeistolla on näköjään lähtenyt mopo keulimaan ja pahasti. Vasemmistoaktivisti, kuuluisa natsinmetsästäjä Dan Koivuhalko joutui jälleen (!) uusnatsien väkivallan kohteeksi. Koivuhalko oli ystävättärensä kanssa rauhallisella iltakävelyllä eräässä sukupuolivähemmistöjen ja maahanmuuttajien suosimassa puistossa Helsingissä, kun hän huomasi ryhmän epäilyttävästi käyttäytyviä nuorehkoja miehiä. Koivuhalon mentyä ottamaan selvää, mitä joukkio oikein puistossa puuhaili, nämä yllättäen piirittivät hänet ja uhkailivat pistooleilla. Koivuhalko selvisi uhkaavasta tilanteesta näyttämällä neonatseille jiu-jitsua. Nähtyään, että heidän viaton uhrinsa olikin kamppailulajien mestari, pötkivät nämä Halla-ahoa lukevat, hommafoorumilla pyörivät Breivikin aateveljet pelkurimaisesti pakoon. Ilmeisesti  jotain kemiallista liuosta käytettiin pakotilanteessa aseena, koska jälkikäteen Koivuhalon paita oli tahmea. 



"Se on jiu-jitsu nyt, senkin ällöttävät natsit!"

Kännykkäkuvaa ei saatu, kun sossu ei ollut maksanut kännykkälaskua

Koivuhalon seuralainen, ilmeisesti sukupuolivähemmistöön kuuluva ulkoisesti hieman maahanmuuttajan näköinen, hento ja hauras (ja luonteeltaan herkkä ja haavoittuvainen) taiteilija Pipsa Yli-Torakka (nimi muutettu) piirsi poliisin pyynnöstä tilanteesta havainnekuvan, jonka Median vahtikoira erinäisten mutkien kautta sai käsiinsä. Kuva julkaistaan varmuuden vuoksi natsien silmät peitettynä, koska heitä ei ole vielä todettu syyllisiksi rikokseen. Jos joku tunnistaa äärioikeistolaiset kuvan perusteella, kehotan ottamaan yhteyttä poliisiin tai suoraan Koivuhalkoon. Äärinationalistien löytymiseen johtavasta vihjeestä on palkkioksi luvassa Koivuhalon superhaluttu runokirja  "Näin minä metsässä natsin".


Päivitys 29.07.2012 klo.22.50 

Sain niin mielenkiintoisen sähköpostiviestin, että katson parhaaksi todeta, että Daniel Koivuhalko ja Dan Koivulaakso ovat eri henkilöitä. Ensiksi mainittu on mielikuvitukseni tuotetta, jälkimmäinen säkenöivästä älystään, rehellisyydestään, huumorintajustaan ja tervejärkisyydestään tunnettu vasemmistopoliitikko. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat yhtäläisyydet heidän välillään ovat silkkaa sattumaa.

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Koko euron historia on yhtä karmeaa kusetusta osa 2

Kekkosen aikaan Suomessa taistolaiset poliitikot ilmeisesti aivan tosissaan uskoivat, että Neuvostoliitto oli maanpäällinen paratiisi, jossa kauniit ja onnelliset ihmiset elivät rauhassa ja rakkaudessa. Kaikilla oli yhtä paljon maallista hyvää eikä kukaan ollut sairas.
 

Maamme poliittinen eliitti ja useimmat taloustieteilijät joko uskovat tai ovat uskovinaan samalla tavalla Eurostoliittoon meidän aikanamme. Neuvostoaikana tavallinen turisti oli ihmeissään käydessään naapurimaassa, kun näki omin silmin, kuinka nuhruista ja surkeaa elämä siellä todellisuudessa oli. Silti taistolaiset sitkeästi jauhoivat propagandaansa Idän onnelasta ja totuuden puhujat ja muut epäilijät vaiennettiin tehokkaasti.
 

Samanlaista hyssyttelyn, valehtelun ja kieroilun aikaa elämme jälleen. Tilastoja väärennetään, sopimukset ovat salaisia, kansaa hämätään ja sille valehdellaan. Kuten Kekkosen aikana, media on edelleen suurin harhaanjohtaja. Nyt palvonnan kohde vain on vaihtunut. Totuuden puhujia pilkataan, vähätellään ja nöyryytetään. Yhä useampi alkaa havaita systeemin mädännäisyyden ja silti näytelmää jatketaan. Poliitikot eivät ilmeisesti millään kykene myöntämään olleensa näin karmealla tavalla väärässä.



Vain tyhmä maksaa veroja

Raimo "porvarin ruoska" Sailas, ei ole tunnettu siitä, että olisi samaa mieltä asioista tavallisen rahvaan kanssa. Herra on niin kovaksi keitetty kokoomuslainen, että sanonta "köyhät kyykkyyn" ei ole hänelle vitsi vaan elämäntehtävä. Kun tällainen kaveri haukkuu systeemiä, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, silloin järjestelmässä on jo jotakin pahasti vialla.

Valtiosihteeri Sailaksen mukaan EU-maiden ensisijaisena tavoitteena ei ole euron pelastaminen, vaikka näin näytelläänkin, vaan kaikki ajavat vain omaa kansallista etuaan.
 

"Asiansa huonosti hoitaneet maat haluavat nyt työntää laskunsa taloutensa hyvin hoitaneiden maiden, kuten Suomen ja Saksan veronmaksajien maksettavaksi. Nyt on kestämätöntä, että autettavien maiden määrä vain kasvaa ja samalla auttavien maiden määrä vähenee", Sailas kommentoi.

Sailaksen mukaan oli hyvin erikoista, että Espanja ja Italia alkoivat kiristää heille räätälöidyillä kasvupaketeilla. Tässäkin asiassa muun muassa Suomi ja Saksa joutuivat antamaan periksi. Tämä kertoo siitä, kuinka huono euromaiden yhteistyötilanne on.
 

"Yhteisvastuiden kasvattamisessa puhutaan Suomen määräysvallan kaventamisesta, eikä tällaisia ratkaisuja pitäisi tehdä kriisin aikana. Mielestäni Suomen ei pitäisi mennä mukaan tähän", Sailas toteaa.

Sailaksen mukaan kertoo paljon, että Italian entinen pääministeri Silvio Berlusconi totesi, että vain tyhmä maksaa veroja. Saksa vastusti Italian ottamista mukaan, mutta joutui tällöinkin myöntymään. Italian sodan jälkeisessä historiassa mafialla on ollut suuri vaikutusvalta esimerkiksi maan politiikkoihin, valtiosihteeri sanoo. "Myös Kreikka otettiin mukaan yhteisvaluuttaan väärin perustein ja he vääristelivät tilastojaan."
 

http://yle.fi/uutiset/sailas_suomi_maksaa_muiden_laskuja/6199779
 

Pölhökustaa suojelee työpaikkaansa
 
Medialla on äärimmäisen huvittava tapa haastatella EU-asioissa asiantuntijoina meppejä (europarlamentaarikkoja). Jos olisit täysi pässi ja sinulle annaisiin tarjottimella suojatyöpaikka, jossa tienaisit small-talkilla parempaa palkkaa kuin ahkera lääkäri, haukkuisitko työpaikkaasi? Oikeasti, otetaan esimerkiksi vaikka Satu Hassi. Olin epäonnekseni paikalla eräässä kuuluisassa tamperelaisessa ravintolassa sinä iltana, kun Neiti valittiin ensi kertaa kansanedustajaksi. Hän kiersi koko illan yhä uudestaan pöydästä pöytään, ketkutteli irvokkaasti luista persettään ja hoki satoja kertoja mankuvalla äänellä: "kuka pääsi eduskuntaan, kuuka päääsi eeeduskuntaan?" Myötähäpeän tunne oli niin sakeaa, että ilmaa olisi voinut voidella leivälle. Loppuillasta parlamentaarikon kaverit raahasivat Hassin väkisin ulos kapakasta erinäisten harvinaisen kiusallisten tilanteiden jälkeen. Niistä en halua kertoa, koska saattaisi napsahtaa kunnianloukkaussyyte, vaikka totta ovatkin. Pohdin jo silloin, että melko heppoisilla eväillä tätä maata johdetaan. En olisi kuuna päivänä uskonut, että kyseinen henkilö on vielä joskus mukana päättämässä satojen miljoonien ihmisten asioista. 




Entäs Jaakonsaari? Ei hyvää päivää... Kyseisen henkilön haukkuminen on vaikeaa, kun käy niin sääliksi. Todettakoon, että jonkun pikkukunnan kunnanvaltuuston rivijäsenyys olisi hänelle aivan liian monimutkainen luottamustehtävä. Silti tällaiset tyypit kertovat "asiantuntijoina" yhä uudelleen lehdissä ja telkkarissa kuinka me olisimme hukassa ilman EU:ta ja euroa. Hukassa olisivat ainoastaan Jaakonsaaret ja Hassit, jos pitäisi luopua jättipalkasta, avustajista ja mahtavista luontaiseduista, jotka me, veronmaksajat, maksamme.

Hulluuden tunnusmerkit

 
Kuulemma psykologiassa tiedetään, että eräs mielenvikaisuuden varmimpia tunnusmerkkejä on potilaan tapa toistaa uudestaan ja uudestaan samaa toimintoa, joka ei onnistu. Jokainen tekee virheitä, monet tekevät saman mokan pariinkin otteeseen, mutta Brysselin hoitolaitoksen kiilusilmäinen potilaslauma jakaa eurokiimassa miljardeja sinne, tänne ja tuonne jo siihen malliin, että tuskin kukaan täysjärkinen voisi moista edes unissaan harkita. Uudelleen ja uudelleen. Vaikka kaikki tietävät, että systeemi ei toimi. Sen sijaan kotimaan hätää kärsiville rahoja ei riitä.

  
Tukea annettiin, jotta Espanjaa ei tarvitse tukea

 
Moniko muistaa sen faktan, että Kreikan ja kumppaneiden tukemista perusteltiin sillä, että siten säästymme siltä kauhistuttavalta skenaariolta, jossa Espanjaa jouduttaisiin tukemaan. Nyt ei Espanjan tukemisessa olekaan enää mitään ongelmaa, muutama miljardi nyt(kään) ei tunnu missään. Myös on enää ajan kysymys, koska Kreikka alkaa neuvotella (taas!) velkojensa anteeksiannosta ja alkaa kinuta lisää rahaa ja muut velkamaat seuraavat tietysti perässä. Kansantaloustieteen professori Laurila vertasi  Aamulehdessä (18.07.2012) tukipaketteja veden kantamiseen kaivoon ja valon kantamiseen ikkunattomaan huoneeseen. "Avuntarvitsijoita riittää niin kauan kun piikki on auki". Nyt sitten tuetaankin Espanjaa, ettei Italiaa tarvitsisi tukea. Onko maassa vielä joku, joka uskoo, ettei Italiaa alettaisi tukea vielä tänä vuonna?



Erot euromaiden välillä liian suuria
 
Eurokriisin perimmäinen syy on siinä, että Euroopassa on kahdenlaisia maita. Jos verotusta ja protestantista työmoraalia ei lasketa, ongelma voidaan kiteyttää yhteen lauseeseen: "toisten maiden (esim. Saksan) ulkomaankauppa on ylijäämäistä ja toisten, kuten Etelä-Euroopan kriisimaiden, alijäämäistä." Tiesittekö muuten, että kun hyvänä uutisena julistetaan, että Saksassa kauppatase on entistä ylijäämäisempi, se tarkoittaa käytännössä myös sitä, että kriisimaissa alijäämä on entistä suurempi, olemmehan yhteismarkkina-alue. 


Elintasokuilua pohjoisen ja etelän välillä on yritetty kuroa umpeen siten, että Välimeren ketkuvaltiot ovat ottaneet surutta velkaa (näitä velkoja me nyt maksamme tukipakettien muodossa) ja kupanneet miljardeja EU:n rakennerahastoista, jotka me, Euroopan nettomaksajavaltioiden veronmaksajat olemme rahoittaneet. Tiesittekö muuten, että Suomi on EU:n suurin nettomaksaja verrattuna bruttokansantuotteeseen? Nyt kun kupla vihdoin puhkesi, kuinka ollakaan: me impivaaralaiset vyönkiristäjät maksamme etelän sikailun.



Käsittämättömiä valheita:

Koska eurokiimassa on kyse idealismista, tarkoitus pyhittää keinot. Siksi esim. eurosta eroamisesta puhuttaessa valehdellaan aivan naurettavia asioita. Eräs asia, jolla pelotellaan on se, että euron ulkopuolella vientimme kärsisi. Samasta syystä meidän muka tulee tukea kriisimaita (koska muuten vientimme romahtaa). Todellisuudessa Suomi on euron kummajainen: ainoa siihen kuuluva Pohjoismaa. Esim. Ruotsissa, vaikka poliitikot siellä olivat vähintään vastaavassa eurokiimassa kuin meilläkin, harkitsevaiset tavalliset pulliaiset äänestivät ei eurolle. Ruotsissa meneekin paremmin kuin koskaan, sillä he ovat EURON ULKOPUOLELLA! Meillehän ei samaa mahdollisuutta suotu. Lipponen ja Niinistö veivät meidät euroon kansan vastalauseista välittämättä. Asia, jota poliitikot ja media eivät liiemmin mainosta, on kiinnostava fakta, lukekaa tarkkaan: vientivetoisen maamme viennistä 70% suuntautuu euroalueen ulkopuolelle kasvaviin talouksiin. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit tärkeysjärjestyksessä ovat Venäjä, Saksa, Ruotsi, Kiina, Hollanti ja Yhdysvallat. Tässä kuusikossa on siis ainoastaan kaksi reipasta euromaata, Saksa ja Hollanti.
Kriisimaihin emme vie emmekä niistä tuo. Tästä syystä kriisimaiden romahdus ei vaikuttaisi vientiimme paskan vertaa. Sitä paitsi vaikka vientiä niihin maihin olisi joskus ollutkin, mehän ne ostokset maksoimme rakennerahastojen kautta.


Eurosta eroaminen todellisuudessa kannattaisi
 
Taloussanomat haastatteli Eufex Pankin sijoitusjohtaja ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston rahoituksen dosentti Anders Ekholmia ja Helsingin yliopiston taloustieteen professori Vesa Kanniaista. Ekholmin mukaan "Suomen valuutan vahvistuminen johtaisi oletettavasti kuluttajahintojen laskuun tuontihyödykkeiden halventuessa. Tämä mahdollistaisi erittäin alhaisen ohjauskoron ylläpitämisen, mikä myös ehkäisisi valuutan liiallisen vahvistumisen. Suomen viennille vahvistuva valuutta olisi tietenkin haaste, johon valtiovallan tulisi suunnata erityistä huomiota eteläeurooppalaisen pankkisektorin sijaan."


Kanniainen puolestaan on jo aiemmin vedonnut Suomen kansantalouden hyvään kuntoon ja huomauttanut, että oman rahan turvin elävät maat pärjäävät hyvin. 


Samassa jutussa IT-konsultointiyhtiö CD Financial Technology Ltd:n toimitusjohtaja Urho Lempinen kertoo tutkineensa seikkaperäisesti Suomen valuutan arvon vaihtelua. "Euroa edeltävänä aikana Suomen markan vaihtelu suhteessa sille keskeisiin valuuttoihin, eli Saksan markkaan, dollariin, puntaan ja jeniin on ollut käytännössä täysin samaa luokkaa kuin se on ollut euron osalta suhteessa näihin samoihin valuuttoihin." Eli ei pidä lainkaan paikkaansa, että markka-aikana Suomen valuutan arvo olisi vaihdellut ja euroaikana tilanne olisi ollut vakaa. Kuitenkin eurossa pysymistä on perusteltu yhä uudelleen vakaudella ja sillä, että irtautuminen merkitsisi hyppyä tuntemattomaan. Erityisesti Jaakonsaari on valehdellut asiasta yhä uudelleen: "markan puolustaminen maksoi enemmän kuin euromaiden tukeminen" väitti rouva Aamulehdelle muutama päivä sitten. Tämähän on jo niin paksua pajunköyttä, että vertaista saa hetken hakea, koska jos Suomen vastuut  pahimmillaan ovat 50-100 miljardia €, Suomi olisi silloin käyttänyt markan tukemiseen 300-600 miljardia markkaa. Uskokoon ken tahtoo, itse en ole moisesta operaatiosta koskaan kuullut mitään ennen kuin Jaakonsaari sen jostain keksi. Vertailun vuoksi: kun Suomi tuki pankkejaan 90- luvulla n. 50-70 miljardilla markalla (eli euroina n. 8- 11,5 miljardilla), siitä nousi valtava äläkkä. Ja silloin sentään tuettiin omia pankkeja tietoisena siitä, että osa rahoista todellakin saadaan  takaisin.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_pankkikriisi

 
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/07/18/tata-olisi-arki-ilman-euroa-eron-kannattajat-kertovat/201233592/12?ref=tf1
 

Vientisektorin näennäinen hyötyminen eurosta (joissakin EU-maissa) on peräisin siitä, että euroon on alun perin liittynyt heikosti pärjääviä maita, jotka ovat muiden maiden (erityisesti Suomen)  lahjoittamilla ja Saksan ja Ranskan pankkien lainaamilla rahoilla ostaneet tavaraa näistä valtioista (erityisesti Saksasta) kuin Sulo Vileenit; "kun kerran halvalla saa". Mm. Espanjaan on rakennerahastojen avulla rakennettu yli miljardin maksanut lentokenttä, jota ei koskaan otettu käyttöön. Madeiralla, muuten köyhässä saaressa, on varmaankin Euroopan hienoimmat moottoritiet. Arvatkaa kaksi kertaa kuka ne(kin) on maksanut.

http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-1288483026583.html


Kriisimaat eivät kykene ikinä parantamaan kilpailukykyään, koska koko näennäinen nousukausi johtui ilmaisesta rahasta, jota siis mm. me suomalaiset nettomaksajina heille jaoimme.


Suomella kriisissä hyvin vähän pelissä

 
Koska suomalaispankit eivät juurikaan ole lainanneet rahaa kriisimaihin ja vientiä niihin ei ole, meillä on todellisuudessa euromaista vähiten pelissä koko velkakriisissä. Nyt jos koskaan olisi aika minimoida tappiot ja hypätä uppoavasta laivasta nuolemaan haavojamme, kun se vielä onnistuu. Muuten olemme sellaisessa kusessa, että moista ei ole ennen nähty. 


Euroon jääminen on taloudellinen itsemurha.





Tämä artikkeli on itsenäinen jatko-osa alle linkittämälleni jutulle:

http://medianvahtikoira.blogspot.fi/2011/12/koko-euron-historia-on-yhta-karmeaa.html 

Tuolla on myös hyvä juttu aiheesta:

http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2012/07/11/suuri-puhallus-eussa/201233293/145 

Kysely: Saksalaisten mielestä maalla menisi paremmin ilman euroa:

http://www.hs.fi/talous/Kysely+Saksalaisten+mielest%C3%A4+maalla+menisi+paremmin+ilman+euroa/a1305587858007 

 

Suomen EU-maksut uuteen ennätykseen - syynä muiden helpotukset:

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/08/30/suomen-eu-maksut-uuteen-ennatykseen-syyna-muiden-helpotukset/201236762/12?ref=lk_is_2

 

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Autoilua ja politiikkaa Amerikan mantereella

En ole päivittänyt blogiani pitkään aikaan, koska olin matkoilla. Tällä kertaa peräti Ameriikan mantereella. Palattuamme takaisin eteisessä odotti valtava lehtipino. Taas on näköjään ollut Halla-aho tapetilla ja sakkojakin on tullut (hui kamala!) ja kusipäiset poliitikkomme luvanneet yllättäen lahjoittaa lisää verorahojamme etelän kepulivaltiolle. Kaikki jatkuu kuten ennenkin. Masentavaa.

Tavanomaisen poliittisen tuskan parahduksen sijaan kerronkin matkastani. Minulla oli varsin vahvoja mielipiteitä USA:sta aiemmin. Jenkit olivat mielestäni sivistymätöntä ja hieman ylimielistä rupusakkia, joka ei halua huolehtia köyhistään eikä edes tiedä, missä on Eurooppa. Olin väärässä. En tavannut ainuttakaan kanta-asukasta, joka ei olisi tiennyt, missä Suomi sijaitsee kartalla. Tosin yksi taksikuski sekoitti sen Norjaan. Monet tuntuivat seuraavan Euroopan asioita hyvinkin tiiviisti ja tiesivät talouskriisistämme paljon enemmän kuin keskivertotallaaja härmässä. Kävin lukuisia mielenkiintoisia poliittisia keskusteluja, joissa esitettiin raikkaita näkökulmia eurooppalaisesta tavasta toimia kriisitilanteissa. Näistä myöhemmin enemmän.




Aavaa aavikkoa

Koska matka suuntautui Arizonaan (Nevadassa ja Utahissakin tuli poikettua), oli kuuma.  Maisemat olivat sekä tylsiä että henkeäsalpaavan kauniita. Liikuimme vuokra-autolla suhteellisen tiukalla aikataululla tarkoituksenamme nähdä mahdollisimman paljon. Pitkät ajomatkat olivat puuduttavia. Yhdysvalloissa (tai ainakin siellä, missä liikuimme) tiet ovat yleensä hyvin hoidettuja ja suorat tolkuttoman pitkiä. Aavikko jatkuu satojen ja taas satojen mailien ajan jokseenkin samannäköisenä. Käkkyräpensaita ja kaktuksia tunnista toiseen katsellessa tuli mieleen, että miltähän on mahtanut matkanteko tuntua aikoinaan hevospelillä erämaassa. On mahtanut välillä kurkku tuntua kuivalta. Vastapainoksi: nähtävyydet olivat ainutlaatuisia. Grand Canyon oli ensi näkemältä suorastaan täräyttävä kokemus. Kuvista ei todellakaan saa käsitystä siitä, kuinka iso se oikeasti on. Monument Valleyssä näin ehkä valokuvauksellisimmat kivenmurikat koko planeetalla.




Autoilu on ihanaa

Amerikka on automiehen paratiisi. Harvoin olen kateellinen, mutta nyt kyllä välillä sapetti, kun ihailin paikallista autokantaa. Isojen kaupunkien paremmilla alueilla yli 3 vuotta vanha auto oli todella harvinainen näky. Täkäläinen ylemmän keskiluokan (Mondeo, Avensis, Passat jne.) auto on sikäläisittäin lähinnä ostoskassi. Valloissa tosimies ajaa jättimaasturilla tai pick-up truck- tyyppisellä kärryllä, jonka lavalle mahtuisi Polo tai Punto. Kun kerroin yhdelle taksikuskille suht' hyvän ammattini ja jatkoin ajelevani 8 vuotta vanhalla Corollalla, ukko luuli minun vitsailevan. Luin aikoinaan jostain autolehdestä, että auto (Ford Mustang), jonka perusmalli maksaa Jenkeissä  reippaasti alle 25 000 €, maksaa Suomessa yli 65 000 €. En nyt ole varma, menivätkö summat eurolleen näin, mutta jutun pointti on, että autoverotuksemme on pöyristyttävää. En tiedä kenen etua ajaa se, että ajamme ikivanhoilla, saastuttavilla ja turvattomilla rotiskoilla. Autojen keski-ikä Suomessa on tällä hetkellä 11,6 vuotta. EU:ssa vain Latviassa on meitä vanhempi autokanta. Suomessa on siis läntisen Euroopan vanhimmat autot.


http://www.tekniikkatalous.fi/duuniauto/article553344.ece?service=mobile&page=5

Jenkit myös onnistuvat verrattain kevyellä verotuksella pitämään tiestönsä loistavassa kunnossa (ainakin verrattuna meidän teihimme). Meillä tierahat valuvat EU:n pohjattomaan kitaan kuten kaikki muukin. 




Amerikassa mahdoton on mahdollista

Osmo Soinivaara (vihr.) selitti aikoinaan tärkeänä, että (tyhmän) taviksen aivokapasitetti ei riitä käsittämään, että autoille on mahdotonta järjestää nk. vihreää aaltoa (eli jos ajaa nopeusrajoituksen mukaan niin valot ovat "aina" vihreät). Koska risteävillekin teille pitäisi saada vihreä aalto, tehtävä on kuulemma matemaattisesti toteutuskelvoton. No, ainakin Arizonan isoissa kaupungeissa mahdoton on mahdollista. Ajoin kymmenistä liikennevaloista peräkkäin pysähtymättä lukuisilla eri väylillä eri kaupungeissa. Kokeeksi ajoin vielä niitä risteäviäkin teitä, ja kyllä, vihreillä edettiin maili toisensa jälkeen. Liikenne on siellä miljoonakaupungeissa sujuvampaa kuin täällä keskisuuressa taajamassa johtuen juuri kyseisestä vihreästä aallosta. Suosittelen Soininvaaralle ja muille itsensä liikenneasiantuntijoiksi julistaneille opintomatkaa vaikka Phoenixiin.


Bensan hinta


Aah, sitä euforiaa bensa-asemalla, kun piti maksaa tankkauksesta. Täkäläisiin hintoihin tottuneelle bensa oli lähes ilmaista. Huvittavinta on, että amerikkalaiset kuvittevat, että bensan hinta on heillä jo ylittänyt kipurajan ja hinta sikamainen. Tarkkaa hintaa en osaa eri mittayksiköistä ja hintavaihteluista johtuen kertoa, mutta selkeästi alle euron litra se siellä  maksoi.


Jalot villit ja muukalaisviha


 Kun lapsena tuli luettua Viimeinen mohikaani- tyyppisiä kirjoja, iskostui mieleen kuva intiaaneista jalona, jotenkin henkisempänä kansana, jotka valkoinen rotu ahneudessaan tappoi lähes sukupuuttoon. Ehkä juuri siksi järkytyin eräässä intiaanireservaatissa, kun poikkesimme supermarkettiin.  Vaikka olen jonkin verran matkustellut ja työskennellytkin ulkomailla, en ole koskaan kohdannut moista vihamielisyyttä, joka itseeni ja puolisooni kohdistui kyseisessä kaupassa. Törmäilyä ostoskärryillä, tuuppimista, todella vihaisia katseita. Ostoskassin täyttäjä lähti paikalta siksi aikaa kunnes poistuimme kassalta.  Ainoa kerta elämässäni, kun olen oikeasti keskellä päivää (kaupassa) miettinyt että lähteeköhän tässä henki. Olisi tietysti pitänyt kääntyä jo liikkeen ovelta takaisin, kun sen ulkopuolella parveili kymmenittäin täysin "pihalla" olevia sekakäyttäjiä. Ilmeisesti syynä joukkoliikehdintään oli kaupan yhteyteen ympätty sosiaalikassan tapainen toimisto, johon oli pisin jono, mitä kyseisellä mantereella matkan aikana näin. Sakki jonossa oli olemukseltaan samannäköistä kuin eräässä dokumentissa, joka kertoi kanadalaisista metamfetamiinin käyttäjistä. Ainoa syy vihaan oli ilmeisesti valkoinen naamani. 




Amerikkalainen palvelualttius ja ystävällisyys


Toinen puoli amerikkalaisuutta on ylitsevuotava kohteliaisuus ja ystävällisyys. Ensinnäkin, ruuan ostaminen (muualla kuin intiaanireservaatissa) oli  jo sinällään lähes orgastinen kokemus. Kun on tottunut meikäläisen lähimarketin luomuvalikoimaan (kahta lajia mätiä omenoita), käynti Whole Foods Marketissa, jossa löytyy kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta ruuasta luomu ja/tai lähiruokaversio ja vielä n. 40% halvemmalla kuin  tavallinen ei-luomuruoka meillä, on tälläinen terveysfriikki taivaassa. Kun ostostapahtumaan lisätään henkilökunnan häkellyttävä palvelualttius, shoppailu on äärimmäisen vaivaton ja mukava kokemus. Amerikkalainen myyjä pakkaa ruuat puolestasi ja kyselee samalla voinnit ja huolehtii kaikin tavoin siitä, että olet varmasti tyytyväinen. Kun on tottunut ilmeettömiin suomikassoihin, jotka automaatin tavoin sanovat hinnan ja kiitos ilman hymynhäivääkään, tuntui moinen tuttavallisuus aluksi vaivaannuttavalta. Alkuhämmennyksen jälkeen hyvään palveluun tottui ja lopulta sitä jäi kaipaamaan.




 
Amerikan tavikset tajusivat talouspolitiikkaa

Kävin matkalla erittäin mielenkiintoisia keskusteluja talouspoliitikasta. Osallistuimme eräälle bussiretkelle, jolla oli osallistujina lähinnä amerikkalaisia turisteja. Amerikassa on näköjään kovasti lanseerattu uskomusta, jonka mukaan suomalainen koulujärjestelmä on maailman paras. Myös "ilmainen terveydenhuoltomme" on sikäläisittäin ihmetyksen aihe. Jenkkirouvien (ja vähän herrojenkin) suomitietous teki siis vaikutuksen. Mielenkiintoisin keskustelu käytiin kuitenkin eurokriisistä. Kun kerroin, että ruoka, asuminen ja monet palvelut ovat euron myötä kallistuneet jopa kuusinkertaisiksi, eivät kuulijat olleet uskoa korviaan. Äimistystä lisäsi, kun kerroin, että joudumme ajamaan alas omia yhteiskuntapalveluitamme, jotta pystyisimme maksamaan muiden maiden velkoja ja vuosi vuodelta kasvavia EU-maksuja. Joita siis maksamme suhteessa bruttokansantuotteeseen eniten koko unionissa. Kyllä silmät levisivät ihmetyksestä, kun totesin, että poliiseja, palomiehiä, lääkäreitä, sairaanhoitajia, hammaslääkäreitä, hammashoitajia, siivoojia jne. potkitaan kortistoon, että voisimme maksaa etelän koijareiden velat.


Miksei EU:ta vain lopeteta?


Yksi rouvista kysyi, että kun kaikesta näkee, että EU ei kertakaikkiaan toimi, mikseivät Euroopan poliitikot yksissä tuumin totea, että on aika lyödä pillit pussiin (eli purkaa koko unioni) ja kokeilla jotain muuta. Niinpä.


Toinen ihmetteli, että miksi ihmeessä suomalaiset suostuvat maksamaan Välimeren maiden velkoja. Vastasin mielestäni hieman humoristisesti, että en itsekään tajua. Ilmeisesti me finskit olemme vähän tyhmiä. Koko bussillisesta ihmisiä ainoastaan yksi henkilö nauroi (kohteliaisuudesta). Koska se on totta. Tuolla hetkellä käsitin vihdoin, miksi mm. venäläiset ovat kautta aikojen nimittäneet meitä tsuhniksi (tyhmiksi talonpojiksi). Meitä on naurettavan helppo kusettaa. Me todellakin olemme tyhmiä. Valitettavasti.



http://www.flickr.com/photos/wolfgangstaudt/2189405969/
http://www.flickr.com/photos/wolfgangstaudt/2200558634/ 
http://www.flickr.com/photos/68153746@N00/29790111/